Historia

Historia

BX:n seuraajaksi tulleen Xantian valmistus alkoi keskiviikkona maaliskuun 17. 1993 Rennes la Janais'n tehtaalla RP-numerolla 5973. Maanantaina huhtikuun 18. 1994 alkaen RP-numerosta 6370 "viikset" siirtyivät konepellin päältä maskiin. Keskiviikkona marraskuun 26. 1997 valmistui ensimmäinen "Facelift" Xantia RP-numerolla 7688. Tuotanto loppui sunnuntaina 4.3.2001 RP-numeroon 8882. Xantian seuraajaksi tuli C5, mutta se onkin jo ihan toinen tarina ja auto.

Seuraava artikkeli on julkaistu Automobile Citroën ry:n kerholehdessä 4/2005, josta lainattu tänne tekijöiden luvalla.

Xantian aika

Xantiaksi ristitty BX:n jälkeläinen sai nimensä antiikin Kreikasta nimestä Xanthos, joka tarkoittaa vaaleaa. Tätä ominaisuutta pidettiin tuona aikana suuressa arvossa. Xantia olikin pitkään aikaan ensimmäinen Citroën, joka sai kirjainyhdistelmien sijasta kokonaisen nimen.

Ensimmäiset Xantian suunnitelmat hahmoteltiin jo vuonna 1987 jolloin BX:n tuotanto oli vielä täydessä vauhdissa. Tällöin tätä tulevaa mallia kutsuttiin yksinkertaisesti X1:ksi. Citroën antoi Bertonelle yksikäsitteisen ohjeen: tulevalla autolla pitää olla vahva persoonallisuus kuten kaikilla Citroeneilla, mutta sen pitää myös edustaa kaikkea sitä hienostuneisuutta mitä kilpailevat valmistajat pystyvät tarjoamaan.

Heti kun Bertonen ehdotelma tulevan Xantian muodoista oli hyväksytty, alkoi muotoilupäällikkö Dan Abramsson työstää mallia, jonka tuli vastata tarkasti asiakkaiden vaatimuksia. Abramsson onnistuikin säilyttämään Bertonen hahmotelmien ajatuksen, tinkimättä kuitenkaan toimivuudesta tai käytännöllisyydestä. Lukemattomien testien ja testikilometrien jälkeen alkoi Citroën valmistaa tätä uutta mallia Rennes La Janaisin tehtaassa Ranskassa.

Xantia esiteltiin Geneven autonäyttelyssä keväällä 1993. Xantia ei poikennut aikaisemmista Citroëneista ainakaan siinä suhteessa, ettei sen muotoilu olisi herättänyt keskustelua heti esittelyn jälkeen. Poikkeuksena oli, että nyt osat olivat vaihtuneet. Vannoutuneet Citroën ihmiset pitivät tätä uutta tulokasta liian konservatiivisena, liian tavallisena. Muotoilu aiheutti kuitenkin sen, että Xantiaa myytiin nyt paljon ihmisille, joille se oli ensimmäinen Citroën.

Nyt reilusti yli kymmenen vuoden kuluttua Xantian ensiesittelystä voi sanoa muotoilua onnistuneen ajattomaksi. Auto ei tee itsestään numeroa, mutta jokainen viivanveto on tarkoin harkittu. Se on vielä perinteinen Citroën, siro ja kiilamainen. Vyötärölinja on matalalla ja ikkunapinta-ala suuri. Akseliväli on pitkä varmistaen hyvät ajo-ominaisuudet. Keula on pitkällä etupyörien edessä ja takaylitys on lyhyt. Esimerkiksi Berline-mallin perästä löytyy paljon enemmän visuaalista voimaa kuin ohimennen tulee huomanneeksi. Jos omistat Xantian, kannattaa pestä ja vahata se hyvin ja kiertää autoa muutaman kerran. Huomaat miten hyvältä se näyttää.
BX ja Xantian ensiesittelyjen välissä oli aikaa noin 11 vuotta. Näiden kahden automallin välillä on iso hyppäys, vaikka peruskonstruktiot esimerkiksi BX 19 TRS:ssä ja Xantia 2.0i SX:ssä ovat lähes yhtenevät. Edessä joustintuet, takana perinteinen taka-akselisto. Kaasunestejousitus, hydrauliikka ja jarrut ovat ratkaisuiltaan samantyyppisiä. Xantia on kuitenkin paremmin ja vankemmin toteutettu, esimerkkinä vaikka kojelaudan sovitukset, sähköliittimet ja hallintalaitteet. Kuuntelepa ääntä, joka syntyy kun BX:n oven työntää kiinni ja vertaa sitä Xantiaan! Ajossa nitinöitä on vähemmän ja kulku vakaata, Xantialla voisi kuvitella jopa koittavansa auton huippunopeutta. Tämä ei ole toisaalta ihme, kun katsoo auton painoja: BX 19 TRS 950 kg vastaan Xantia 1255 kg. Vertailun vuoksi XM 2.0i -90 1310 kg.
Jos jatketaan Xantiasta C5:een niin voi jälleen todeta kehitystä tapahtuneen. Ero C5:n ja Xantian välillä ero ei ole niin suuri kuin Xantian ja BX:n välillä. C5:ssa on isomman auton tuntu hyvässä ja pahassa. C5:n ulkonäöstä voi sanoa kauniisti, että se jakaa mielipiteet. Xantia taas on lähes poikkeuksetta kaikkien mielestä hyvän näköinen auto, jopa muilla merkeillä ajavien suusta tämän kuulee usein.

Ensimmäisissä Xantioissa chevronit olivat konepellissä, josta on helppo tunnistaa vuosimallin -93 ja alkuvuoden -94 autot. Tummanvihreä metalliväri Vert Vega oli vuonna 1993 saatavana vain VSX-varustelun yhteydessä mutta otettiin jo vuonna 1994 koko mallistoon suuren suosion takia. Maahantuoja oli esivalinnut varustelistalla Suomeen tuotaviin autoihin sumuvalot, kuskinpenkin korkeudensäädön, lämmitettävät penkit, radion rattisäätimet ja ajovalonpesimet. Alkuvuosien Xantioissa oli myös takana sähköikkunat SX-varusteversiosta alkaen.

Vuonna 1994 huhtikuun 18. päivän jälkeen (RP-numero 6370) valmistetuissa autoissa chevronien paikka muuttui etusäleikköön. Alkuvuoden -93 autoissa ei ollut Citroënin SC.MAC järjestelmää (Systeme Citroën de Maintien de l’Assiette Constant), jota voidaan myös vajoamisenestoksi kutsua. Tämä tarkoittaa sitä, että auto ei vajoa alimpaan asentoon pysäköitäessä. Hydrauliikan muista myöhemmistä muutoksista voidaan mainita hydrauliikkapumpun muuttuminen 6-mäntäisestä kaksilohkoiseksi 6+2 malliksi, jolloin hydrauliikkaa saatiin yksinkertaistettua jättämällä virtausventtiili pois.

Vuonna -94 kuljettajan turvatyyny tuli valinnaisvarusteeksi. Valmistusmäärä ylitti 250 000 kappaletta.

Varustetasot olivat X, SX ja VSX, jossa oli XM-mallin aktiivijousituksesta paranneltu Hydractive II -jousitus sekä ABS vakiovarusteena muiden pienempien varuste-erojen lisäksi. Erikoismalleista saatiin Suomeen ”Anniversaire” –mallia, jossa oli Alcantara-verhoilu ja metalliväri (Vert Vega, Gris Quartz, Bleu Stratos tai Rouge Cerise).

Moottorit olivat tuttua XU-sarjaa kahdeksanventtiilisinä, mutta VSX-malliin sai tehokkaimman 16-venttiilisen 155 hevosvoimaisen voimanlähteen, joka oli saatavilla vuoteen 1995 asti. Moottorin teholukemaa korjattiin ensin vuonna 1994 153 hevosvoimaan ja 1995 150-hevosvoimaan, joka varmaan on lähimpänä totuutta. Moottori on teknisesti hieno muuttuvapituisine imusarjoineen ja luonteeltaan herkästi kiertävä.

Vuoden -95 toukokuussa muuttuivat kaikki moottorit uuden mallisiksi 16-venttiilisiksi. Vain automaattivaihteiston yhteydessä moottorit olivat edelleen kahdeksanventtiilisiä. Lisäksi markkinoilla oli 1.6-litrainen kahdeksanventtiilinen versio, joita on Suomessakin muutamia.

Odotettu farmarimalli Break esiteltiin syyskuussa -95. Breakin valmistus aloitettiin Heuliezin tehtailla Kaakkois-Ranskassa. Citroënillahan on ollut yhteistyötä Heuliezin kanssa jo vuodesta 1936.

Break oli esittelynsä aikaan yksi kokoluokkansa tilavimmista farmariautoista. Tavaratilan tilavuus on 618 litraa ja takaistuimet alas käännettyinä 1 690 litraa.
Samana vuonna esiteltiin myös 12-venttiilinen, 110 hevosvoimainen 2.1 TD-moottori 1.9 TD-moottorin rinnalle tehokkaammaksi ja parempivääntöiseksi vaihtoehdoksi.

Mallivuoden 1995 tärkeimpiä uutuuksia oli ehdottomasti Xantia Activa. Se oli ensimmäinen sarjavalmisteinen kallistuksenestolla varustettu henkilöauto. Activasssa oli Citroënin SC.CAR järjestelmä (Systeme Citroën a Controle Actif du Roulis). Activaa sai aluksi 150-hevosvoimaisella 16V moottorilla, mutta tämä korvattiin nopeasti uudella 2-litraisella Turbo C.T. –tekniikalla. Tätä mahtavasti vääntävää moottoria oli saatavana myöhemmin myös Break-malliin VSX-varustetasolla, vaikkei sitä Suomeen tuotukaan. Activaa ei koskaan tehty Break-versiona.

Vuosimallin -95 autot tunnistaa myös 15":ksi kasvaneista renkaista sekä vakiovarusteeksi tulleesta kuljettajan turvatyynystä. Vuonna 1995 rikkoontui myös puolen miljoonan valmistetun auton rajapyykki.

Matkustajan turvatyyny tuli valinnaisvarusteeksi seuraavana vuonna, jolloin esiteltiin myös uusi malliston lippulaiva Xantia V6 24V. Toinen mielenkiintoinen malliversio oli 2.1 TD moottorilla varustettu Activa.

Kolmannen päivän syyskuuta -96 jälkeen (RP-numero 7239) valmistuneissa autoissa oli takaluukkuun upotettu lisäjarruvalo. Vuodesta -96 jousipallot muuttuivat niin, että kaikissa autoissa oli samanlaiset pallot moottorikokoon katsomatta. Aikaisemminhan pienemmällä moottorilla varustetussa autossa oli pallon paine ja iskunvaimennusventtiili suurempi kuin suuremmalla moottorilla varustetuissa autoissa. Xantiaan saa myös Belgialaisen I.F.H.S:n valmistamia Confort palloja, joista ainakin itselläni on hyviä kokemuksia. Xantian lisäksi näitä Confort palloja saa muihinkin Citroën malleihin (CX, BX, XM, C5).

Aikaisemmin lukkiutumaton jarrujärjestelmä oli vakiona vain VSX - ja Activa-malleissa, mutta vuonna -97 se tuli vakiovarusteeksi kaikkiin malleihin. Samana vuonna ennen kasvojenkohotusta Xantiasta esiteltiin “Audace”, “Tentation” ja “Athena” erikoismallit ja 1.6-litraiset moottorit pudotettiin valikoimasta.

Joulukuussa -97 esiteltiin uudistunut Xantia, tyyppikoodiltaan ”X2”. Harvoin mikään automerkki on onnistunut kasvojenkohotuksessa näin hyvin kuin Citroën onnistui Xantian kohdalla. Xantia säilytti sille ominaisen sirouden vaikka puskurit hieman “pullistuivatkin”.

Pelkkä kasvojenkohotus se ei ollut, vaan Xantiaa oli paranneltu myös peltien alta. Uuden maskin (yhdessä konepeiton kanssa) ja puskurien lisäksi takavalot muuttuivat puna-mustista puna-valkoisiksi. Kojetaulu päivitettiin, mutta perusilme säilytettiin ennallaan. Näppäiltävästä varkaudenestokoodista luovuttiin ja käynnistyksenesto liitettiin virta-avaimeen. Tuulilasinpyyhkijät toimivat nyt automaattisesti sadetunnistimen ohjaamana. Ilmastointilaite yleistyi ja oli osassa malleista vakiovarusteena. Xantia koki myös muita teknisiä muutoksia, joista mainittakoon uusi ”oppiva” automaattivaihteisto mallia AL4. Sisustuksessa SX-varustelun yhteydessä siirryttiin plyysiverhoilusta kankaaseen, eivätkä takaikkunat säätyneet enää sähköllä. Penkit antoivat enemmän sivuttaistukea ja istuintyyny oli pidempi. Myöhemmin samana vuonna istuimiin sai taas plyysiä. Mainoksissa käytetty metalliharmaa Gris Quartz muodostui face-liftatun Xantian suosikkiväriksi.
Heinäkuussa 1998 lisättiin sivuturvatyynyt kaikkiin malleihin ja vuoden lopussa esiteltiin Xantia HDi. Se on PSA:n kehuttu suoraruiskutusdiesel, joka toimii yhteispaineruiskutuksella (common rail). Suoraruiskutuksen etuna yhdessä korkean ruiskutuspaineen kanssa on moottorin parantunut hyötysuhde. HDi-moottorista oli Xantiaan saatavilla aluksi 80 kW versio sekä noin vuotta myöhemmin 66 kW versio. 1.8-litrainen bensiinimoottori oli Berlingosta tuttu 90hv moottori. Aikaisemminhan 1.8-litrainen kahdeksanventtiilinen kone tuotti 103 hevosvoimaa.

Vuonna 1999 valmistui miljoonas Xantia. Suomessa esiteltiin Xantia Exclusive, jossa oli varsin kattava varustelu. Exclusivessa oli mm. Alcantara-verhoilu keskikyynärnojalla, neljä turvatyynyä, metalliväri, jalopuukoristelu ja ilmastointilaite. Hinnaltaan Exclusivet alkoivat 141 800 markasta, joka oli todella kilpailukykyinen hinta luokassaan. Exclusive-varustelun sai sekä Berlineen, että Breakiin.

Citroën C5 esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä syyskuussa 2000 ja saman vuoden lopulla Xantia-mallistoa karsittiin. Jäljelle jäi kolme moottorivaihtoehtoa (1.8-16V, HDi 90 ja HDi 110). Xantian valmistus Ranskassa loppui lokakuussa 2001. Kaikkiaan Xantiaa valmistettiin 1 216 734 kappaletta. Suomessa myytiin yhteensä 9019 Xantiaa, joista 615 oli dieseleitä. Vuosittainen myynti oli keskimäärin 1200 kpl poissulkien vuodet 1993 (566 kpl), 2000 (721 kpl) ja 2001 (52 kpl). Alkuperäisistä vuonna 1993 esitellyistä värivaihtoehdoista kolme säilyi tuotannossa loppuun saakka. Ne olivat Blanc Banquise, Gris Quartz ja Noir Onyx.

Xantiaa on valmistettu vuodesta 2001 Iranissa. Valmistaja on nimeltään Saipa ja sen juuret ovat vuonna 1966 perustetussa Citroënin Iranin tehtaassa. Siellä valmistetaan Xantian lisäksi mm. Nissan Maximaa. Yrityksen nettisivut ovat osoitteessa: http://www.saipacorp.com/en/

Xantia piti yllä Citroënin perinteitä moottoriurheilun saralla, kun Jean Luc Pailler käytti Xantiaa Rally Crossissa. Auto oli nelivetoinen turboahdettu Xantia. Jokseenkin kaukana tuotantomallista, mutta kaasunestejousitus autossa sentään oli.

Citroën luokitteli myös yhden Xantia mallin FIA:n listalle: A 5488 XANTIA 1761.5 cc, päivämäärä 1.5.1993, voimassa vuoteen 2005 saakka.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Xantia on Citikka-harrastajan herkku, valikoimassa on varmasti ollut Citroënin historian laajin valikoima moottoreita ja vaihteistoja. Äkkiä laskien mallistosta löytyy 15 erityyppistä moottoria. Jousituspuolellakin on ollut tavallista kaasunestejousitusta, Hydractive 2:a ja Activaa. Varustetasoja on ollut useita, vaikka korimalleja onkin ollut vain Berline ja Break. Kun näistä yhdistelee kaikki vaihtoehdot, on mallistosta löytynyt todella jokaiselle jotain. Kenellä nykyisin on käyttöautona Xantia, tietää että se tarjoaa mukavaa ja tilavaa kyytiä edullisella hankintahinnalla.